Rei eli kumartaminen

Zarei
Zarei

Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu tärkeänä osana toisten arvostaminen ja kunnioittaminen sekä nöyryys, joita kaikkia ilmaistaan luontevasti kumartamalla. Usein kumartamista verrataan länsimaiseen kättelyyn, mutta oikeastaan kumartamalla ilmaistaan paljon monimuotoisempia asioita liittyen esim. ikään, sukupuoleen, varakkuuteen tai sosiaaliseen asemaan. Japanilaisessa kulttuurissa oikeanlaisen kumartamistavan opetteleminen aloitetaan jo lapsena. Kumarrustapoja on monia vaihdellen epävirallisesta viralliseen. Tämä ilmenee kumarruksen syvyydestä, kestosta ja esim. katseen kohdistamisesta. Lisäksi miesten ja naisten kumarrustyyleissä on eroja. Perusajatuksena kumarruksesta on kuitenkin se, että liike lähtee lantiosta ja että alempiarvoinen kumartaa ylempäänsä pitempään. Japanilaisissa budolajeissa, joihin taidokin lasketaan, kumartaminen on osa salikäyttäytymistä.

Reiho

Ennen taidoharjoitusten alkua ja taidoharjoituksen lopuksi kumarretaan rivissä. Harjoituksissa läsnä olevista ylimmän vyöarvon haltija tai harjoituksen vetäjä komentaa taidokat riviin seiretsukomennolla. Yleensä kumarrussuunta on ennaltamääritetty salikohtaisesti tai sitten ylimmän vyöarvon haltija määrittää kumarrussuunnan. Kumarrusrivi muodostetaan seiretsun huutajan taakse ja mahdollisuuksien mukaan siten, että rivissä on vetäjän takana molemmilla puolin yhtä paljon taidokoita, jolloin vetäjä on rivin edessä keskellä. Joissakin tapauksissa seiretsun huutaa vetäjän puolesta toiseksi ylimmän vyöarvon haltija.

reihoreihoRiviin asetutaan vyöjärjestykseen siten, että rivissä olevien taidokoiden ylimmän vyöarvon haltija on oikealla. Joissakin tapauksissa, kun vetäjiä on useita esim. korkeita dan-vyöarvoja, jäävät he omaan, muihin harjoittelijoihin nähden pystysuoraan jonoon oikealle reunalle. Kun rivi on muodostettu ja taidokat ovat heisoku dachissa. Antaa rivin oikeassa päässä oleva taidoka komennon istua seizaan, josta varsinaiset kumarrukset suoritetaan. Kuvassa alku- ja loppuseremonian rivijärjestys, kun harjoituksessa on useita vetäjiä. Useimmiten harjoituksella on vain yksi vetäjä.

Alku- ja loppuseremonioiden komennot: Selitys:
Seiretsu Järjestytään riviin
Seiza Istutaan polvi-istuntaan
Mokuso Hengitetään palleahengitystä
Kaimoku Lopetetaan palleahengitys
Shomen ni taishite rei Kumarrus eteenpäin
(Ylimmän vyöarvon haltijan/vetäjän nimi)
Sensei/renshi/sempai ni rei
Kumarrus eteenpäin
Otagai ni rei Kumarrus ja katse oikealle ja vasemmalle

Katso sanojen täsmälliset merkitykset sanastosta.

Komennot lausuu rivin päässä oleva taidoka. Seremoniassa seizassa istutaan hetki silmät kiinni keskittyen tulevaan (tai lopussa menneeseen) harjoitukseen. Varsinaisia kumarruksia on kolme. Ensimmäinen kumarrus tehdään hiljaa lajin kehittäjälle. Toinen kumarrus tehdään harjoitusten ylimmälle vyöarvolle, jolloin sanotaan alkuseremoniassa onegai shimasu tai onegai shimashita, joilla taidoka tervehtii ja ilmoittaa tekevänsä parhaansa sekä loppuseremoniassa arigatoo gozaimasu tai arigatoo gozaimashita, joilla kiitetään harjoituksesta. Viimeinen kumarrus on muille harjoittelijoille. Silloin lausahdukset ovat samat kuin edellisessä. Rivissä olevat taidokat vilkaisevat kumarruksen aikana ensin oikealle (itseään ylemmälle) ja sitten vasemmalle (itseään alemmalle).

Harjoituksen alussa vetäjä ilmoittaa tatekomennolla, milloin saa nousta. Lopussa komennon antaa sama henkilö, joka muutskin komennot antaa. Hän kuitenkin odottaa ensin, että vetäjä on sanonut haluamansa asiat kumarrusten jälkeen. Rivistä noustaan ylös vyöarvojärjestyksessä. Vetäjä ensin ja hänen jälkeensä saman vyöarvon haltijat yhtä aikaa omalla vuorollaan. Suomessa eri taidosaleilla on olemassa hieman eri käytäntöjä lopussa. Joillakin saleilla kumarretaan järjestyksessä mustat, ruskeat ja muut ja toisaalla vyöarvon mukaan. Isommilla leireillä ruskeavöiset kumartavat kaikki samaan aikaan.

Kun rivistä on noustu pystyyn saatetaan tehdä salikohtaisesti vielä pystykumarrus tai pystykumarrus harjoituksen vetäneelle alempi vyöarvoiselle taidokalle, joka on rivissä.

Zarei

 

Zarei on kumarrus polvi-istunnasta eli seizasta.

Kumarrus
Kumarrus

Seiza on istuma-asento, jossa istutaan polvi-istunnassa selkä suorana. Taidossa mielellään myös vasen isovarvas oikean päällä, sillä useimmiten asennosta noustaan ylös vasemmalla jalalla. Polvien väli on naisilla enintään yhden ja miehillä enintään kahden nyrkin levyinen. Kädet lepäävät reisien päällä sormet yhdessä.

Seizaan laskeudutaan heisoku dachista astumalla oikealla jalalla taaksepäin siten, että polvitaipeiden kulmat ovat välivaiheessa 90°.

Kumarruksen aikana oikea käsi liu’utetaan luonnollisesti reittä pitkin tatamille ja asetetaan viistottain keskilinjaan siten, että kyynärpää ei sojota sivulle vaan on rentona. Katse pysyy eteenpäin, vaikka niska ja pää pysyvät seizaan nähden muuttumattomassa asennossa eli selkä suorana. Vartaloa taivutetaan lantiosta eteenpäin. Kumarruksen syvyys seizasta on 60°.

Kumarrus palautetaan aktiivisesti.

Zarei on alku- ja loppuseremonioiden kumarrus. Myös hokeit ja kisaottelut sekä kobot aloitetaan zareilla.

Ritsu rei

 

Ritsu rei on kumarrus musubi dachista, jota kutsutaan pystykumarrukseksi. Katse pysyy suoraan eteen ja taivutus tapahtuu lantiosta. Vartaloa taivutetaan 30°. Kädet pysyvät koko ajan liikkumattomina sivuilla.

Ritsu rei on kumarrus seisten esim. salille tai tatamille tultaessa ja niistä poistuttaessa. Silloin sanotaan myös shitsu reishimasu, joka on samalla anteeksipyyntö salin harmonian rikkomisesta. Pystykumarrusta käytetään myös pariharjiotuksissa salilla.

 

Moderni japanilainen kamppailu-urheilulaji