HOKEI

Mikä hokei on ?

Taidossa hokeilla tarkoitetaan tekniikkaliikesarjaa kuviteltuja vastustajia vastaan.

Hokeit ovat taidon muunnos vanhasta kiinalaisperäisten kamppailulajien keskeisestä harjoittelumuodosta esim. Karatessa kata eli liikesarjaharjoittelu. Liikesarjaharjoittelu syntyi kamppailulajeihin ikäänkuin kirjatiedon vastineeksi. Se oli tapa siirtää kamppailutaidollista tietoa seuraaville sukupolville. Tämän harjoituttamisen systematisoimiseksi vanhat mestarit kehittivät oman liikesarjansa, jota harjoituttivat oppilaillaan, ja joka pysyi muuttumattomana jopa vuosisatoja.

Liikesarjaharjoittelussa samojen tekniikoiden toistaminen sai liikeradat painumaan oppilaiden mieleen ja esim. vanhassa karatessa liikesarjaharjoittelu oli ensisijainen harjoittelumuoto. Liikesarjaharjoittelu kehitti oppilasta kokonaisvaltaisesti. Esim. harjoittelijan fyysinen kunto kehittyi liikesarjaharjoittelun myötä.

Taidohokeiden pohja on taidon kehittäjän taustan vuoksi karaten katoissa ja siksi monet vanhojen karatekatojen keskeiset harjoittelulliset elementit löytyvät hokeistakin.

Hokeiden erikoisuutena on esim. katoihin verrattuna muuntelun elementti. Hokeista on olemassa perusversio, mutta esim. kisasuorituksessa (tai omaksi ilokseen) on sallittua muokata hokeista tiettyjä kohtia kuitenkaan rikkomatta hokein olemusta. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esim. matalan unshin tekniikan sijaan tehdään samaan suuntaan pyörivä korkea unshin, jolloin lantion liikerata pysyy samana. (esim. kuperkeikan sijaan voltti, ei kärrynpyörä)

Tutustu hokeihin kilpailumuotona

Hokeiharjoittelu

Ennen varsinaista hokeiharjoittelua on taidokalla oltava hallussa taidon työkalut eli hyvä kamae sekä perustekniikka. Lisäksi harrastajan taidokunnon olisi oltava sellainen, että hokein jaksaa tehdä loppuun asti.

Uuden hokein harjoitteleminen alkaa liikkeiden muistamisella. Lopputuloksena olisi hokein muistaminen selkäytimellä. Muistamista seuraa tekniikoiden hiominen. Tähän harjoitteluvaiheeseen kuuluvat teknikkavirheiden korjaaminen ja hokein harjoittelu osissa. Lopuksi pyritään hyviin kokonaissuorituksiin.

Kuten taidossa ja muissakin kamppailulajeissa toistojen merkitys on harjoittelussa huikea. Pelkkä toistojen tekeminen ilman ajattelua ja itsensä kokeilemista ei kuitenkaan kehitä taidokaa riittävän kokonaisvaltaisesti. Taidossa liikesarjaharjoitteluun kuuluu olennaisena osana esiintyminen. Kilpailutilanne kehittää harrastajan hokeita ja sitä kautta taidoa eteenpäin.

Hokeiharjoittelu vaatii kärsivällisyyttä, sillä hokei jalostuu hitaasti monipuolisen ja peräänantamattoman harjoittelun kautta.

Hokeiharjoittelussa ei sovi unohtaa ”peilipuolta” eli hokein tekemistä peilikuvana. Tällaista hokeita kutsutaan ura hokeiksi.

Hokein 10 kohtaa

Ollakseen hyvä hokein tekijä, taidokan olisi tunnettava hokein 10 kohtaa. Näiden kohtien tulisi ilmetä hokeissa.

HOKEIN 10 KOHTAA KILPAILUSÄÄNNÖISSÄ

1. yooi to hosshin yōi ~ 用意と起心 valmius ja herännyt mieli. Hokei on taistelu vaikka viholliset ovatkin näkymättömiä
2. taijiku to seitai 体軸と整体 vartalon akseli ja asento. Oikeat linjat ilman ylimääräistä liikettä.
3. kooboo to in’yoo kōbō to in’yō 攻防と陰陽 hyökkäys ja puolustus, in ja yoo
4. kankyuu to kyoojaku kankyū to kyōjaku 緩急と強弱 hidas ja nopea, vahva ja heikko. Voimakkailla hyökätään, heikoilla hämätään. Hidas rauhoittaa, rytmittää ja valmistaa.

Hitaan ja nopean neljä variaatiota, vrt. sei mei no hokei: nopea-nopea, nopea-hidas, hidas-nopea, hidas-hidas. Reaktio ”vastustajan mukaan”

5. shinshuku to goojuu ~ gōjū 伸縮と剛柔 laaja ja suppea, kova ja pehmeä. Kaikki ulottuvuudet ja etäisyydet
6. kiai to iryoku 気合と威力 kiai ja teho. Kiai kohdassa alusta loppuun voimakas vatsanpohjasta tuleva hengitys
7. chakugan to mokuhyoo ~ mokuhyō 着眼と目標 katse ja kohde. Katse vihollisessa, katse ensin, liike seuraa, ilmeettömyys
8. kokyuu to seihoo kokyū to seihō 呼吸と勢法 hengitys ja voimantuotto. Huomaamaton hengitys, ei pidätystä, hyökätessä voimakas
9. unsoku to unshin 運足と運身 jalka- ja vartaloliikkuminen. Saumattomuus, hokein luonteen säilyttmäninen
10. kaitai to zanshin 解体と残心 lopetus ja valppaus. Hokei loppuu vasta, kun kumarrus on tehty. Valppaus säilyy tämän jälkeenkin

Perushokeit

Tai- ja in- hokeit, jotka perustuvat aina yhteen taidon viidestä tekniikkaluokasta sisältäen kuitenkin elementtejä muistakin tekniikkaluokista.

Hokeilla on aloituspiste (kidoten) ja tietty muoto. Perushokeissa tekniikkakombinaatioita tehdään aloituspisteeseen nähden poikittaisessa ja pitkittäisessä kidosenlinjassa. Lisäksi useimpien (7) perushokeiden lopussa on aloituspisteeseen nähden myös viistottaiset (45 astetta) linjat.

Perushokeissa pääperiaate on hyökkäys ennen vastustajaa. Ajoitus on siis Tai no sen.

Aluksi naiset harjoittelivat vain sen, un ja hen in no hokeita. Suomalainen taidoka (Tuula Junden) tiedusteli taidon kehittäjältä, miksei naisilla ole nen ja ten in no hokeita. Seuraavalla tapaamisella Sheiken Shukumine esitteli ”puuttuvat” naisten hokeit.

SEN	sen tai no hokei	sen in no hokei
UN	un tai no hokei	un in no hokei
HEN	hen tai no hokei	hen in no hokei
NEN	nen tai no hokei	nen in no hokei
TEN	ten tai no hokei	ten in no hokei

Erikoishokeit

Erikoishokeit tulevat taidoharrastajan ohjelmaan perushokeista poikkeavalla tavalla. Ne eivät ole virallisia kilpailuhokeita. Niitä nähdään taidokilpailuissa ainoastaan ns. sonen sarjan (yli 35 vuotiaiden sarja) kilpailuissa.

Yhtä poikkeusta lukuunottamatta erikoishokeita aletaan harjoitella vasta useiden taidovuosien jälkeen.

Mei-hokeit

Mei-hokeit ovat hengityshokeita. Näiden hokeiden avulla harjoitellaan oikean hengitystekniikan käyttöä taidossa. Mei-hokeiden tarkoitus on kehittää hengityselimistön ja sitä kautta taidokan fyysistäkin kuntoa.

Mei-hokeista ensimmäinen opeteltava hokei on sei mei no hokei, joka on erikoishokeista poikkeus siinä mielessä, että sitä aletaan harjoitella ensimmäisestä shinsasta lähtien.

En mei no hokei kertoo Puun tarinan, joka ilmenee hokeissa tehtävistä liikkeistä ja tekniikoista.Hokein alussa puu syntyy ja alkaa levittää juuriaan. Hokein keskikohdassa puu luo oksiaan ja kasvattaa itseään joka puolelle. Vanhemmiten puu alkaa heiketä ja mennä kokoon. Lopulta puu kuolee ja kaatuu.

sei mei no hokei

katsu mei no hokei

en mei no hokei

Sei-hokeit

Sei-hokeit poikkeavat perushokeista siinä, että ne perustuvat puolustustekniikoihin. Näissä hokeissa kuviteltu vastustaja hyökkää ensin. Ajoitus on siis Go no sen.

Ten sei no hokei sisältää puolustuksen ylhäältä tulevia tekniikoita eli käsitekniikoita vastaan.

Chi sei no hokei sisältää puolustuksen alhaalta tulevia tekniikoita eli jalkatekniikoita vastaan.

Jin sei no hokei sisältää kyynärpäälyöntejä eli lähitekniikoita keskivartaloon.

Sei-hokeit muistuttavat ulkonäöltään enemmän katoja, sillä ne sisältävät taidon perustekniikoista eroavia käsitekniikoita.

Ten sei no hokei

Jin sei no hokei

Chi sei no hokei

Gen-hokeit

Gen-hokeit sisältävät sekä hyökkäyksellisiä että puolustuksellisia elementtejä. Nämä hokeit ovat Suomessa verrattain harvojen taidokoiden osaamia. Näissä hokeissa hyökätään yhtä aikaa vastustajan kanssa. Ajoitus on siis Sen no sen.

Yo gen no hokei

In gen no hokei

Tai i no hokei

Tai i no hokei ei kuulu mihinkään edellä mainituista taidon hokeiryhmistä. Hokei on tekniikkavalikoimaltaan monipuolinen sisältäen sekä tekniikoita kaikista tekniikkaluokista että karatemaisempia käsitekniikoita.

Sei i no hokei

Sei i no hokei on taidon kehittäjän Seiken Shukuminen kuoleman jälkeen laadittu hokei. Se on hokeista uusin ja sisältää elementtejä sei hokeista.