{"id":258,"date":"2014-05-22T18:19:25","date_gmt":"2014-05-22T15:19:25","guid":{"rendered":"http:\/\/turuntaidoseura.fi\/?page_id=258"},"modified":"2017-08-23T18:14:00","modified_gmt":"2017-08-23T15:14:00","slug":"rei-eli-kumartaminen","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/?page_id=258","title":{"rendered":"Rei eli kumartaminen"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana toisten arvostaminen ja kunnioittaminen sek\u00e4 n\u00f6yryys, joita kaikkia ilmaistaan luontevasti kumartamalla. Usein kumartamista verrataan l\u00e4nsimaiseen k\u00e4ttelyyn, mutta oikeastaan kumartamalla ilmaistaan paljon monimuotoisempia asioita liittyen esim. ik\u00e4\u00e4n, sukupuoleen, varakkuuteen tai sosiaaliseen asemaan. Japanilaisessa kulttuurissa oikeanlaisen kumartamistavan opetteleminen aloitetaan jo lapsena. Kumarrustapoja on monia vaihdellen ep\u00e4virallisesta viralliseen. T\u00e4m\u00e4 ilmenee kumarruksen syvyydest\u00e4, kestosta ja esim. katseen kohdistamisesta. Lis\u00e4ksi miesten ja naisten kumarrustyyleiss\u00e4 on eroja. Perusajatuksena kumarruksesta on kuitenkin se, ett\u00e4 liike l\u00e4htee lantiosta ja ett\u00e4 alempiarvoinen kumartaa ylemp\u00e4\u00e4ns\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n. Japanilaisissa budolajeissa, joihin taidokin lasketaan, kumartaminen on osa salik\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4.<\/p>\n

Reiho<\/h2>\n

\"\"<\/a>Ennen taidoharjoitusten alkua ja taidoharjoituksen lopuksi kumarretaan riviss\u00e4. Harjoituksissa l\u00e4sn\u00e4 olevista ylimm\u00e4n vy\u00f6arvon haltija tai harjoituksen vet\u00e4j\u00e4 komentaa taidokat riviin\u00a0seiretsu<\/i>komennolla. Yleens\u00e4 kumarrussuunta on ennaltam\u00e4\u00e4ritetty salikohtaisesti tai sitten ylimm\u00e4n vy\u00f6arvon haltija m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 kumarrussuunnan. Kumarrusrivi muodostetaan seiretsun huutajan taakse ja mahdollisuuksien mukaan siten, ett\u00e4 riviss\u00e4 on vet\u00e4j\u00e4n takana molemmilla puolin yht\u00e4 paljon taidokoita, jolloin vet\u00e4j\u00e4 on rivin edess\u00e4 keskell\u00e4. Joissakin tapauksissa seiretsun huutaa vet\u00e4j\u00e4n puolesta toiseksi ylimm\u00e4n vy\u00f6arvon haltija.<\/p>\n

Riviin asetutaan vy\u00f6j\u00e4rjestykseen siten, ett\u00e4 riviss\u00e4 olevien taidokoiden ylimm\u00e4n vy\u00f6arvon haltija on oikealla. Joissakin tapauksissa, kun vet\u00e4ji\u00e4 on useita esim. korkeita dan-vy\u00f6arvoja, j\u00e4\u00e4v\u00e4t he omaan, muihin harjoittelijoihin n\u00e4hden pystysuoraan jonoon oikealle reunalle. Kun rivi on muodostettu ja taidokat ovat\u00a0heisoku dachissa. Antaa rivin oikeassa p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva taidoka komennon istua\u00a0seizaan<\/i>, josta varsinaiset kumarrukset suoritetaan.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n\n
Alku- ja loppuseremonioiden komennot:<\/b><\/td>\nSelitys:<\/b><\/td>\n<\/tr>\n
Seiretsu<\/i><\/i><\/td>\nJ\u00e4rjestyt\u00e4\u00e4n riviin<\/td>\n<\/tr>\n
Seiza<\/i><\/td>\nIstutaan polvi-istuntaan<\/td>\n<\/tr>\n
Mokuso<\/i><\/td>\nHengitet\u00e4\u00e4n palleahengityst\u00e4<\/td>\n<\/tr>\n
Kaimoku<\/i><\/td>\nLopetetaan palleahengitys<\/td>\n<\/tr>\n
Shomen ni taishite rei<\/i><\/td>\nKumarrus eteenp\u00e4in<\/td>\n<\/tr>\n
(Ylimm\u00e4n vy\u00f6arvon haltijan\/vet\u00e4j\u00e4n nimi)
\nSensei\/renshi\/sempai\u00a0ni rei<\/i><\/td>\n		Kumarrus eteenp\u00e4in<\/td>\n<\/tr>\n
Otagai ni rei<\/i><\/td>\nKumarrus ja katse oikealle ja vasemmalle<\/td>\n<\/tr>\n<\/tbody>\n<\/table>\n

Katso sanojen t\u00e4sm\u00e4lliset merkitykset\u00a0sanastosta<\/a>.<\/p>\n

Komennot lausuu rivin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva taidoka. Seremoniassa\u00a0seizassa<\/i>\u00a0istutaan hetki silm\u00e4t kiinni keskittyen tulevaan (tai lopussa menneeseen) harjoitukseen. Varsinaisia kumarruksia on kolme. Ensimm\u00e4inen kumarrus tehd\u00e4\u00e4n hiljaa lajin kehitt\u00e4j\u00e4lle. Toinen kumarrus tehd\u00e4\u00e4n harjoitusten ylimm\u00e4lle vy\u00f6arvolle, jolloin sanotaan alkuseremoniassa\u00a0onegai shimasu<\/i>\u00a0tai\u00a0onegai shimashita<\/i>, joilla taidoka tervehtii ja ilmoittaa tekev\u00e4ns\u00e4 parhaansa sek\u00e4 loppuseremoniassa\u00a0arigatoo gozaimasu<\/i>\u00a0tai\u00a0arigatoo gozaimashita<\/i>, joilla kiitet\u00e4\u00e4n harjoituksesta. Viimeinen kumarrus on muille harjoittelijoille. Silloin lausahdukset ovat samat kuin edellisess\u00e4. Riviss\u00e4 olevat taidokat vilkaisevat kumarruksen aikana ensin oikealle (itse\u00e4\u00e4n ylemm\u00e4lle) ja sitten vasemmalle (itse\u00e4\u00e4n alemmalle).<\/p>\n

Harjoituksen alussa vet\u00e4j\u00e4 ilmoittaa\u00a0tate<\/i>komennolla, milloin saa nousta. Lopussa komennon antaa sama henkil\u00f6, joka muutskin komennot antaa. H\u00e4n kuitenkin odottaa ensin, ett\u00e4 vet\u00e4j\u00e4 on sanonut haluamansa asiat kumarrusten j\u00e4lkeen. Rivist\u00e4 noustaan yl\u00f6s vy\u00f6arvoj\u00e4rjestyksess\u00e4. Vet\u00e4j\u00e4 ensin ja h\u00e4nen j\u00e4lkeens\u00e4 saman vy\u00f6arvon haltijat yht\u00e4 aikaa omalla vuorollaan. Suomessa eri taidosaleilla on olemassa hieman eri k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6j\u00e4 lopussa. Joillakin saleilla kumarretaan j\u00e4rjestyksess\u00e4 mustat, ruskeat ja muut ja toisaalla vy\u00f6arvon mukaan. Isommilla leireill\u00e4 ruskeav\u00f6iset kumartavat kaikki samaan aikaan.<\/p>\n

Kun rivist\u00e4 on noustu pystyyn saatetaan tehd\u00e4 salikohtaisesti viel\u00e4 pystykumarrus tai pystykumarrus harjoituksen vet\u00e4neelle alempi vy\u00f6arvoiselle taidokalle, joka on riviss\u00e4.<\/p>\n

Zarei<\/h3>\n

 <\/p>\n

Zarei<\/i>\u00a0on kumarrus polvi-istunnasta eli\u00a0seizasta<\/i>.<\/p>\n

\"\"<\/a>Seiza on istuma-asento, jossa istutaan polvi-istunnassa selk\u00e4 suorana. Taidossa mielell\u00e4\u00e4n my\u00f6s vasen isovarvas oikean p\u00e4\u00e4ll\u00e4, sill\u00e4 useimmiten asennosta noustaan yl\u00f6s vasemmalla jalalla. Polvien v\u00e4li on naisilla enint\u00e4\u00e4n yhden ja miehill\u00e4 enint\u00e4\u00e4n kahden nyrkin levyinen. K\u00e4det lep\u00e4\u00e4v\u00e4t reisien p\u00e4\u00e4ll\u00e4 sormet yhdess\u00e4.<\/p>\n

Seizaan laskeudutaan\u00a0heisoku dachista\u00a0astumalla oikealla jalalla taaksep\u00e4in siten, ett\u00e4 polvitaipeiden kulmat ovat v\u00e4livaiheessa 90\u00b0.<\/p>\n

Kumarruksen aikana oikea k\u00e4si liu’utetaan luonnollisesti reitt\u00e4 pitkin tatamille ja asetetaan viistottain keskilinjaan siten, ett\u00e4 kyyn\u00e4rp\u00e4\u00e4 ei sojota sivulle vaan on rentona. Katse pysyy eteenp\u00e4in, vaikka niska ja p\u00e4\u00e4 pysyv\u00e4t seizaan n\u00e4hden muuttumattomassa asennossa eli selk\u00e4 suorana. Vartaloa taivutetaan lantiosta eteenp\u00e4in. Kumarruksen syvyys seizasta on 60\u00b0.<\/p>\n

Kumarrus palautetaan aktiivisesti.<\/p>\n

Zarei on alku- ja loppuseremonioiden kumarrus. My\u00f6s hokeit ja kisaottelut sek\u00e4 kobot aloitetaan zareilla.<\/p>\n

Ritsu rei<\/h3>\n

\"\"<\/a><\/p>\n

Ritsu rei<\/i>\u00a0on kumarrus\u00a0musubi dachista, jota kutsutaan pystykumarrukseksi. Katse pysyy suoraan eteen ja taivutus tapahtuu lantiosta. Vartaloa taivutetaan 30\u00b0. K\u00e4det pysyv\u00e4t koko ajan liikkumattomina sivuilla.<\/p>\n

Ritsu rei on kumarrus seisten esim. salille tai tatamille tultaessa ja niist\u00e4 poistuttaessa. Silloin sanotaan my\u00f6s\u00a0shitsu reishimasu<\/i>, joka on samalla anteeksipyynt\u00f6 salin harmonian rikkomisesta. Pystykumarrusta k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n my\u00f6s pariharjoituksissa salilla.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Japanilaiseen kulttuuriin kuuluu t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana toisten arvostaminen ja kunnioittaminen sek\u00e4 n\u00f6yryys, joita kaikkia ilmaistaan luontevasti kumartamalla. Usein kumartamista verrataan l\u00e4nsimaiseen k\u00e4ttelyyn, mutta oikeastaan kumartamalla ilmaistaan paljon monimuotoisempia asioita liittyen esim. ik\u00e4\u00e4n, sukupuoleen, varakkuuteen tai sosiaaliseen asemaan. Japanilaisessa kulttuurissa oikeanlaisen kumartamistavan opetteleminen aloitetaan jo lapsena. Kumarrustapoja on monia vaihdellen ep\u00e4virallisesta viralliseen. T\u00e4m\u00e4 ilmenee kumarruksen syvyydest\u00e4, kestosta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":45,"menu_order":1,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/258"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=258"}],"version-history":[{"count":7,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/258\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1346,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/258\/revisions\/1346"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/45"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=258"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}