{"id":68,"date":"2014-05-16T18:20:17","date_gmt":"2014-05-16T15:20:17","guid":{"rendered":"http:\/\/turuntaidoseura.fi\/testi\/?page_id=68"},"modified":"2017-08-23T19:04:34","modified_gmt":"2017-08-23T16:04:34","slug":"kilpailumuodot","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/?page_id=68","title":{"rendered":"Kilpailumuodot"},"content":{"rendered":"

\"joukkuesm07<\/a><\/h1>\n

 <\/p>\n

Aktiiviselle harjoittelijalle taido tarjoaa monipuolisen kilpailulajin.<\/p>\n

Yksil\u00f6tasolla kilpaillaan ottelussa eli\u00a0jisseniss\u00e4<\/b>\u00a0ja liikesarjassa eli\u00a0hokeissa<\/b>.<\/p>\n

Joukkueet kilpailevat\u00a0dantai jisseniss\u00e4<\/b>\u00a0ja\u00a0dantai hokeissa<\/b>\u00a0sek\u00e4\u00a0tenkaissa<\/b>.<\/p>\n

Harvemmin n\u00e4hty kilpailumuoto on\u00a0yaku soku sotai<\/b><\/p>\n

Taidokilpailujen historiaa Suomessa<\/h2>\n

Suomessa on kilpailtu taidossa SM-tasolla vuodesta\u00a01978<\/b>\u00a0l\u00e4htien. Joukkuekilpailut alkoivat vuonna\u00a01986<\/b>, jolloin Suomessa alkoi olla jo sen verran seuroja (7 taidoseuraa), ett\u00e4 joukkuekisoja saatettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4.<\/p>\n

Yksil\u00f6lajeissa miehet kilpailivat alusta l\u00e4htien sek\u00e4 hokeissa ett\u00e4 jisseniss\u00e4. Naiset eiv\u00e4t voineet kisata jisseniss\u00e4, sill\u00e4 vuonna\u00a01977<\/b>\u00a0Japanista tulleen tiedon mukaan naiset eiv\u00e4t saaneet harjoitella koboa, joka on otteluharjoite. T\u00e4m\u00e4n idean my\u00f6t\u00e4 naiset eiv\u00e4t my\u00f6s otelleet. Jissenin sijaan naiset kilpailivat Yaku soku sotaissa vuoteen\u00a01982<\/b>\u00a0asti. Vasta vuonna\u00a01992<\/b>\u00a0naiset alkoivat kisata jisseniss\u00e4. Samana vuonna tuli ohjelmaan my\u00f6s tenkai.<\/p>\n

SM-kisojen lis\u00e4ksi Suomessa on j\u00e4rjestetty my\u00f6s pienempi\u00e4 ns. cup-kisoja. Kilpailulajina on joskus ollut my\u00f6s ”hokein teko kilpailu”.<\/p>\n

Yksil\u00f6lajit<\/h2>\n

Henkil\u00f6kohtaisissa taidokilpailuissa ei ole painorajoja, mutta niiss\u00e4 kilpaillaan vy\u00f6arvon mukaan jaetussa ylemm\u00e4ss\u00e4 ja alemmassa sarjassa. Alle 17-vuotiaat kilpailevat juniorisarjoissa.<\/p>\n

Jissen<\/h3>\n

\"\"<\/a>Kuva: Aarne Soininen<\/p>\n

Taido-ottelussa kaksi taidokaa ottelee toisiaan vastaan kilpailus\u00e4\u00e4nt\u00f6jen mukaisesti. Kilpailijat erottuvat ottelussa kilpailuvy\u00f6n v\u00e4rin perusteella. Punaista vy\u00f6t\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 taidoka on\u00a0aka<\/b>\u00a0ja valkoista k\u00e4ytt\u00e4v\u00e4 on\u00a0shiro<\/b>.<\/p>\n

Jissenin kontaktialueena on lantion ja kaulan v\u00e4linen vartalon alue, osumat p\u00e4\u00e4h\u00e4n on kielletty. Ly\u00f6ntien ja potkujen lis\u00e4ksi sallittuja ovat my\u00f6s jalkasakset, pyyhk\u00e4isyt ja erilaiset heitot tai horjutukset.<\/p>\n

Ottelualue on 9 x 9 metri\u00e4. Otteluaika on useimmiten 2 minuuttia ja mahdollisesti finaaleissa 3 minuuttia. Loppuotteluissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n jatkoaikaa. Ottelu voi loppua my\u00f6s ennen otteluajan t\u00e4yttymist\u00e4, mik\u00e4li toinen ottelijoista saa ker\u00e4tty\u00e4 pisteill\u00e4\u00e4n ipponin<\/b>\u00a0(t\u00e4ysi piste eli ippon= 2 x wazari = 4 x yuko). Pisteit\u00e4 jisseniss\u00e4 antaa p\u00e4\u00e4tuomari, jota avustaa sivutuomari.<\/p>\n

Pisteet ja varoitukset<\/h4>\n

Pisteiden saamiseksi ottelussa vaaditaan hyv\u00e4\u00e4 ajoitusta, liikkumista, kontaktia ja puhdasta tekniikkaa. Pisteet jakautuvat seuraavasti:\u00a0ippon<\/i> on t\u00e4ysi piste, jossa toteutuvat seuraavat kriteerit:\u00a0unsoku<\/i>\u00a0(liikkuminen),\u00a0sotai<\/i>\u00a0(perustekniikka),\u00a0seiho<\/i>\u00a0(oikea osuma kohta),\u00a0kimegi<\/i>\u00a0(kiai) sek\u00e4 gentai<\/i>\u00a0(palautus kamaehin).<\/p>\n

Wazari<\/i>\u00a0on puoli pistett\u00e4 ja\u00a0yuko<\/i>\u00a0nelj\u00e4sosa pistett\u00e4.<\/p>\n

Varoitukset ovat taido-ottelussa lis\u00e4\u00e4ntyneet, sill\u00e4 varoituksilla pyrit\u00e4\u00e4n pit\u00e4m\u00e4\u00e4n taido-ottelu taidon periaatteiden mukaisena. Varoituksia voi saada rikkeen vakavuudesta riippuen yhden, kaksi tai kolme. Kolme varoitusta johtaa\u00a0ulosajoon.<\/p>\n

Taido-ottelussa varoituksia voi saada huonosta tai vaarallisesta tekniikasta, rajan ylityksest\u00e4 (jogai<\/i>) tai ep\u00e4budomaisesta k\u00e4ytt\u00e4ytymisest\u00e4 (esim. n\u00e4ytteleminen, asiattomuudet tai tahallinen satuttaminen). Yleisimmin varoitus tulee kuitenkin huonosta tai puutteellisesta\u00a0unsokusta<\/i> tai\u00a0kamaesta<\/i>.<\/p>\n

Hokei<\/h3>\n
\"Kuva<\/a>
Kuva Olavi Kurttio SM 2006<\/figcaption><\/figure>\n

Liikesarjassa eli hokeissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n cup-systeemi\u00e4 eli kaksi kilpailijaa (aka ja shiro) tekee hokeisuorituksen samanaikaisesti ja kolme tuomaria arvostelee paremman lippua nostamalla. Tuomareita on kolme, joten tasapeli ei ole mahdollista.<\/p>\n

Hokeissa arvostetaan mm. tekniikoiden puhtautta ja voimaa, asennetta sek\u00e4 tekniikkayhdistelmien sujuvuutta. Kilpailuhokeissa taidoka voi tehd\u00e4 perusmuodosta pieni\u00e4 muutoksia, k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 esim. vaativampaa akrobatiaa. Toisin sanoen taidoka voi tehd\u00e4 kuperkeikan sijaan voltin tai puolivoltin. Hokein muodon tulisi s\u00e4ily\u00e4 silti samana.<\/p>\n

Lue lis\u00e4\u00e4\u00a0hokeista<\/a>.<\/p>\n

Joukkuelajit<\/h2>\n

Joukkuelajeissa vy\u00f6arvojen mukaista sarjajaottelua ei ole. Juniorit voivat olla dantai jisseni\u00e4 lukuunottamatta mukana joukkueissa.<\/p>\n

Dantai jissen<\/h3>\n
\"Kuva<\/a>
Kuva Aarne Soininen MM 2005<\/figcaption><\/figure>\n

Joukkueottelu k\u00e4yd\u00e4\u00e4n kahden viisihenkisen joukkueen v\u00e4lill\u00e4. Jokaisella joukkueella on my\u00f6s joukkueenjohtaja, jonka teht\u00e4v\u00e4 on ilmoittaa tuomareille kuka joukkueesta kulloinkin ottelee. Joskus ottelujoukkueet voivat olla kolmihenkisi\u00e4 v\u00e4h\u00e4isemm\u00e4n osanottajam\u00e4\u00e4r\u00e4n vuoksi.<\/p>\n

Ottelualue on sama, mutta jatkoaika ei ole mahdollinen. Yksitt\u00e4isess\u00e4 ottelussa voi tulla tasapeli eli\u00a0hikiwake<\/b>. Joukkueiden v\u00e4linen paremmuus ratkeaa viimeist\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isten otteluiden pisteiden avulla.<\/p>\n

Kilpailus\u00e4\u00e4nn\u00f6t ovat suurelta osin samat kuin yksil\u00f6ottelussa. Erona t\u00e4st\u00e4 jokaisella ottelijalla on sel\u00e4ss\u00e4\u00e4n numero, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4\u00e4 h\u00e4nen tekniikkaluokkansa. Ottelijat saavat k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaikkia ottelussa sallittuja tekniikoita, mutta oman tekniikkaluokan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 voi saada parempia pisteit\u00e4.<\/p>\n

Dantai hokei<\/h3>\n

\"\"<\/a>Hokeijoukkueessa on yleens\u00e4 viisi j\u00e4sent\u00e4. Joskus joukkueet voivat ep\u00e4virallisemmissa kisoissa olla kolmihenkisetkin. Ryhm\u00e4 pyrkii hokeisuorituksessaan yhdenaikaisuuteen.<\/p>\n

Tuomareita on kolme ja he arvostelevat suorituksen numeroin. Jos kaksi joukkuetta saa tasapisteet, ratkaisevat p\u00e4\u00e4tuomarin pisteet voittajan.<\/p>\n

Joukkuehokein muodostelma on vapaa, tosin j\u00e4senten on pysytt\u00e4v\u00e4 9 x 9 metrin alueen rajojen sis\u00e4puolella. Rajan ylityksist\u00e4 rangaistaan pistev\u00e4hennyksin.<\/p>\n

Tenkai<\/h3>\n
\"Kuva<\/a>
Kuva Olavi Kurttio joukkoe SM 2001<\/figcaption><\/figure>\n

Tenkaissa viisi ottelijaa eli\u00a0wakiyakua<\/b>\u00a0hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 yht\u00e4 ottelijaa eli\u00a0shuyakua<\/b>\u00a0kohti, joka kuitenkin onnistuu tuhoamaan vastustajansa. Taistelu on ennalta suunniteltu ja kest\u00e4\u00e4 25-30 sekuntia. Kukin viidest\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4st\u00e4 edustaa yht\u00e4 taidon perustekniikkaluokista.<\/p>\n

Tenkaissa pyrit\u00e4\u00e4n monipuolisiin tekniikoihin, j\u00e4rkeviin puolustautumisiin ja kolmiulotteiseen tilan k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Tuomareita on kuusi, yksi jokaista joukkueen j\u00e4sent\u00e4 kohti, ja arvostelu tapahtuu pistein (0-10). Viisi tuomareista arvostelee hy\u00f6kk\u00e4\u00e4ji\u00e4, kukin yht\u00e4 tietty\u00e4 hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4\u00e4, joiden tulee tehd\u00e4 v\u00e4hint\u00e4\u00e4n kolme oman tekniikkaluokan tekniikkaa. P\u00e4\u00e4tuomari arvostelee kokonaisuuden pistein (0-20). Rajanylityksest\u00e4 sek\u00e4 ajan alituksesta tai ylityksest\u00e4 tulee pistev\u00e4hennyksi\u00e4.<\/p>\n

Yaku soku sotai<\/h3>\n

\"\"<\/a>Yaku soku sotai on harvinainen kilpailumuoto taidossa, sill\u00e4 se ei ole taidon virallinen kilpailulaji. Suomessa t\u00e4ss\u00e4 lajissa kilpaillaan ainoastaan opiskelijoiden SM-kisojen yhteydess\u00e4.<\/p>\n

Yaku soku sotai on kahden taidokan ennalta suunniteltu ottelu. Yaku soku sotain on muistutettava ottelua. Siin\u00e4 tulee olla unsokua ja tekniikoita mahdollisimman monesta tekniikkaluokasta. Lis\u00e4ksi t\u00e4p\u00e4r\u00e4t v\u00e4ist\u00f6t ja tekniikoiden kombinointi tuovat ottelun tuntua.<\/p>\n

Yaku soku sotaissa tehd\u00e4\u00e4n kaksi ottelua, jossa kumpikin tekee yhden hy\u00f6kk\u00e4yksen, joka p\u00e4\u00e4ttyy vastustajan voittoon. Suoritus alkaa seizasta ja p\u00e4\u00e4ttyy seizaan. Ensimm\u00e4inen hy\u00f6kk\u00e4\u00e4j\u00e4 antaa merkin ja alkaa ensimm\u00e4inen hy\u00f6kk\u00e4ystilanne, joka p\u00e4\u00e4ttyy siis puolustajan voittoon kontaktiosumalla. Ensimm\u00e4isen voiton j\u00e4lkeen palataan keskelle ja aloitetaan toinen hy\u00f6kk\u00e4ys.<\/p>\n

Suorituksen tulee kokonaisuudessaan kest\u00e4\u00e4 85-95 sekuntia. Kolme tuomaria arvostelee suorituksen. Pisteit\u00e4 v\u00e4hennet\u00e4\u00e4n ajan alituksesta tai ylityksest\u00e4 sek\u00e4 ottelualueen rajan ylityksest\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

  Aktiiviselle harjoittelijalle taido tarjoaa monipuolisen kilpailulajin. Yksil\u00f6tasolla kilpaillaan ottelussa eli\u00a0jisseniss\u00e4\u00a0ja liikesarjassa eli\u00a0hokeissa. Joukkueet kilpailevat\u00a0dantai jisseniss\u00e4\u00a0ja\u00a0dantai hokeissa\u00a0sek\u00e4\u00a0tenkaissa. Harvemmin n\u00e4hty kilpailumuoto on\u00a0yaku soku sotai Taidokilpailujen historiaa Suomessa Suomessa on kilpailtu taidossa SM-tasolla vuodesta\u00a01978\u00a0l\u00e4htien. Joukkuekilpailut alkoivat vuonna\u00a01986, jolloin Suomessa alkoi olla jo sen verran seuroja (7 taidoseuraa), ett\u00e4 joukkuekisoja saatettiin j\u00e4rjest\u00e4\u00e4. Yksil\u00f6lajeissa miehet kilpailivat alusta l\u00e4htien sek\u00e4 […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":43,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/68"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=68"}],"version-history":[{"count":11,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/68\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1394,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/68\/revisions\/1394"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/43"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=68"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}