{"id":70,"date":"2014-05-16T18:26:12","date_gmt":"2014-05-16T15:26:12","guid":{"rendered":"http:\/\/turuntaidoseura.fi\/testi\/?page_id=70"},"modified":"2017-08-09T16:03:04","modified_gmt":"2017-08-09T13:03:04","slug":"historia","status":"publish","type":"page","link":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/?page_id=70","title":{"rendered":"Historia"},"content":{"rendered":"

Taidon historiaa<\/h1>\n
\"Kuva:<\/a>
Kuva: Emmi Auranen<\/figcaption><\/figure>\n

Taido on japanilainen budolaji, kamppailulaji. Budo kehittyi kukoistukseensa 1600-luvun Japanissa, jossa vallitsi rauhan aika ja aseita saivat pit\u00e4\u00e4 vain samurait. Taistelutaidot kehittyiv\u00e4t budoksi, taiteeksi ja ideologiaksi, joka perustui bushido (samurain tie) -arvomaailmaan ja zen-filosofiaan: omistautumiseen, kurinalaisuuteen, ep\u00e4itsekkyyteen, toisen kunnioittamiseen ja tie-ajatteluun. Koska taido on japanilainen laji, perustuu sen harjoittelu meill\u00e4kin japanilaisessa yhteiskunnassa vaikuttaviin arvoihin ja ”s\u00e4\u00e4nt\u00f6ihin”, joita meid\u00e4n tulee kunnioittaa oppiaksemme ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n lajin olemusta.<\/p>\n

Shukumine kehitti taidon<\/h3>\n

Taidon kehitt\u00e4j\u00e4 Seiken Shukumine syntyi Okinawalla, Nagon kaupungissa\u00a01925<\/b>. H\u00e4n aloitti Okinawa-Te:n harjoittelemisen 8-vuotiaana Anko Sadoyaman johdolla. Noin parin vuoden harjoittelun j\u00e4lkeen, Shukumine alkoi harjoitella Kendoa. Vuonna\u00a01937<\/b>\u00a0Shukumine siirtyi Nahan kaupunkiin, jossa Soko Kishimoto hyv\u00e4ksyi Shukuminen oppilaakseen testattuaan ensin t\u00e4m\u00e4n taitoja. Kishimoto hyv\u00e4ksyi aikanaan vain yhdeks\u00e4n oppilasta.<\/p>\n

Vuonna\u00a01943<\/b>\u00a0Shukumine v\u00e4rv\u00e4ttiin laivastoon, jossa h\u00e4n yritti harjoituksissa k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 oppimiaan strategioita Kaiten-veneen (r\u00e4j\u00e4hteill\u00e4 t\u00e4ytettyj\u00e4 nopeita veneit\u00e4, jotka oli tarkoitus ajaa vihollislaivan kylkeen – vrt. Kamikaze-lent\u00e4j\u00e4t) ohjaamisessa p\u00e4\u00e4st\u00e4kseen tarpeeksi l\u00e4helle vihollista kovan tulituksen alla, mutta huomasi liikkeiden olevan liian pieni\u00e4 ja suoraviivaisia veneen ohjailuun. Vuosina\u00a01943-45<\/b>\u00a0tutkittuaan kolmiulotteisessa avaruudessa liikkumista Shukumine loi osia taidon\u00a0Un<\/a>-,\u00a0Hen<\/a>-, ja\u00a0Ten<\/a>-tekniikkaluokista. (Taidossa on yhteens\u00e4 viisi\u00a0tekniikkaluokkaa<\/a>).<\/p>\n

Laivastosta p\u00e4\u00e4sty\u00e4\u00e4n Shukumine omisti itsens\u00e4 s\u00e4\u00e4lim\u00e4tt\u00f6m\u00e4lle treenaamiselle vuosina\u00a01946-48<\/b>. H\u00e4n kehitti erist\u00e4ytyneen\u00e4 edelleen ideoita, jotka olivat per\u00e4isin h\u00e4nen Kaiten-ajaltaan. Vuonna\u00a01948<\/b>\u00a0h\u00e4n opetti kehitt\u00e4mi\u00e4\u00e4n tekniikoita halukkaille Itossa, Shizuokassa. Seuraavana vuonna\u00a01949<\/b>\u00a0Shukumine palasi Japaniin Okinawan saarilta ja antoi ensimm\u00e4isen varsinaisen n\u00e4yt\u00f6ksens\u00e4. Vuonna\u00a01953<\/b> Shukumine alkoi opettamaan sit\u00e4, mink\u00e4 h\u00e4n oli luonut sodanj\u00e4lkeisen\u00e4 aikana. H\u00e4n oli systematisoinut tyylins\u00e4 ja nimennyt sen\u00a0Gensei ryu<\/a>:ksi, joka oli hyvin perinteinen tyylisuunta. H\u00e4n kokeili tekniikoita Japanin itsepuolustusjoukoissa ja yliopistoissa, ja sis\u00e4\u00e4najoi samanaikaisesti luomiaan uusia ideoita.<\/p>\n

Vuonna\u00a01956<\/b>\u00a0Shukumine sai Dai Nippon Butokukailta Karate-do arvon 8.dan Kyodo. Shukuminen n\u00e4kemys budosta muuttui ja samalla, vuonna1962<\/b>,\u00a0sengin\u00a0<\/a>ja\u00a0hengin\u00a0<\/a>(Taidon\u00a0tekniikkaluokkia<\/a>) yhdist\u00e4misen kautta syntyi uusi budolaji. Shukumine nimesi sen taigiksi tarkoittaen vartalon tekniikoita. Vuonna\u00a01963<\/b>\u00a0h\u00e4n viimeisteli taidon perustan ja kehitti teorian ihmisen, yhteiskunnan ja luonnon vuorovaikutuksesta. H\u00e4n oli kehitt\u00e4nyt teoriaa taidon tekniikoiden taustaksi sek\u00e4 teoriaa yleisist\u00e4 budon elementeist\u00e4: taiki – hengityksen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, doko – kehon hallitsemisen s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, seigyo – konfliktien s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Vuonna\u00a01965<\/b>\u00a0Shukumine kokosi taidon loogiseksi taistelulajiksi. H\u00e4n perusti my\u00f6s\u00a0Japanin Taidoliiton<\/a>\u00a0sek\u00e4 Taido Hon-in:in. Ensimm\u00e4iset Japanin taidomestaruuskilpailut pidettiin\u00a01967<\/b>, jonka j\u00e4lkeen ko. kilpailusta on tullut vuotuinen tapahtuma.<\/p>\n

Taidoa my\u00f6s Suomessa<\/h3>\n
\"Kuva:<\/a>
Kuva: Suvi Lindroos<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Vuonna\u00a01970<\/b>\u00a0Taidoa Japanissa harjoitellut Kauko Korhonen esitteli lajin Ruotsissa ja perusti sinne Ruotsin ensimm\u00e4isen taidoseuran. Suomeen taidon toi Minoru Okanda vuonna\u00a01972<\/b>. Lahdessa aloitettua taido-opetusta jatkoi Kenji Vemura Okandan palattua Japaniin. Yuetsu Tanaka ja Mutsuo Katami vierailivat Lahdessa kahden kuukauden ajan vuonna\u00a01976<\/b>, ja t\u00e4m\u00e4n vierailun j\u00e4lkeen Jukka Kirsi ja Tuula Junden l\u00e4htiv\u00e4t opintomatkalle Japaniin. Samana vuonna taidon harjoittelu aloitettiin Usa:ssa Mitsu Uchidan johdolla ja Suomessa j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4iset taidon SM-kilpailut.<\/p>\n

Seiken Shukumine vieraili Suomessa\u00a01980<\/b>\u00a0Kawachin, Tanakan, Kondon ja Tuchiyan kanssa.\u00a0Suomen Taidoliitto<\/a>\u00a0perustettiin vuonna\u00a01981<\/b>\u00a0ja vuonna\u00a01984<\/b>\u00a0se liittyi vuonnna\u00a01983<\/b>\u00a0perustetun World Taido Federationin j\u00e4seneksi. Tuona vuonna j\u00e4rjestettiin ensimm\u00e4iset nuorten SM-kilpailut. Japanissa pidettyihin taidon MM-kisoihin (jotka my\u00f6hemmin muutettiin ep\u00e4virallisiksi) osallistui suomalaisia taidokoita. Molemmat miesten henkil\u00f6kohtaiset MM-mitalit voitti Jukka Kirsi. Kaksi vuotta my\u00f6hemmin pidettiin Suomessa ensimm\u00e4iset joukkue SM-kilpailut. Ensimm\u00e4iset EM-kilpailut k\u00e4ytiin Ruotsin Uddevallassa 1987.<\/p>\n

Taidon perustajan Seiken Shukuminen lajin perusteista kertova kirja\u00a0Taido Gairon<\/b>\u00a0julkaistiin Japanissa\u00a01988<\/b>. Seuraavana vuonna suomalaiset osallistuivat j\u00e4lleen kerran kisoihin Japanissa.<\/p>\n

Ensimm\u00e4iset viralliset taidon MM-kisat pidettiin Japanissa vuonna\u00a01993<\/b>. Vuonna\u00a01997<\/b>\u00a0Suomi sai j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen taidon MM-kilpailut, joissa suomalaismenestys oli huimaa. Suomi sai per\u00e4ti nelj\u00e4 kultaista mitalia. Vuoden\u00a02001<\/b>\u00a0MM-kisat j\u00e4iv\u00e4t Shukuminen viimeisiksi, sill\u00e4 h\u00e4n menehtyi saman vuoden lopussa, 26.11. EM-kisat pidettiin Suomessa vuonna\u00a02003<\/b>. EM-kisojen yhteydess\u00e4 pidetyss\u00e4 taidoseminaarissa suomalaisille esiteltiin uudet kobot. Taidoa oli siis lajin perustajan kuoleman j\u00e4lkeen yhten\u00e4istetty ja kehitetty.<\/p>\n

Vuonna 2004 on taidosta ilmestynyt japaniksi Kondo-sensein kirjoittamat kirjat nimelt\u00e4\u00e4n\u00a0Taido Kyohan<\/b>, joissa esitet\u00e4\u00e4n taidoa nykyisell\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

2005<\/strong> MM-kisat pidettiin G\u00f6teborgissa. 2007<\/strong> Em-kilpailut k\u00e4ytiin Hollannin Leidenissa.<\/p>\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 Suomessa on kolmisenkymment\u00e4 taidoseuraa.<\/p>\n

\"Maajoukkue<\/a>
Maajoukkue 2005, Kuva Hannes Haapanen<\/figcaption><\/figure>\n

Vuoden 2009<\/strong> MM-kilpailut veiv\u00e4t lajin harrastajat taas taidon kotimaahan Japaniin. Hiroshima valittiin kilpailujen is\u00e4nt\u00e4kaupungiksi. Valinnalla kunnioitettiin 60 vuotta sitten atomipommista k\u00e4rsinytt\u00e4 kaupunkia. Kisathan pidettiin juuri muistotjuhlan aikoihin.<\/p>\n

Kes\u00e4ll\u00e4 2011<\/strong> EM-kisat pidettin Ranskan Angersissa.
\nSuomi sai j\u00e4rjestett\u00e4v\u00e4kseen lajin MM-kilpailut vuonna 2013<\/strong>. Katso tapahtuman promo<\/a>– ja kisavideo<\/a><\/p>\n

Vuoden 2015<\/strong> EM-kisat pidettiin Ruotsissa Tanumshedessa. Vuoden 2017<\/strong> MM-kisat puolestaan palasivat taas Japaniin. T\u00e4ll\u00e4 kertaa ne pidettiin Fuji-vuoren tuntumassa, Kofussa. Katso tapahtuman parhaat palat MM 2017 Highlights<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Taidon historiaa Taido on japanilainen budolaji, kamppailulaji. Budo kehittyi kukoistukseensa 1600-luvun Japanissa, jossa vallitsi rauhan aika ja aseita saivat pit\u00e4\u00e4 vain samurait. Taistelutaidot kehittyiv\u00e4t budoksi, taiteeksi ja ideologiaksi, joka perustui bushido (samurain tie) -arvomaailmaan ja zen-filosofiaan: omistautumiseen, kurinalaisuuteen, ep\u00e4itsekkyyteen, toisen kunnioittamiseen ja tie-ajatteluun. Koska taido on japanilainen laji, perustuu sen harjoittelu meill\u00e4kin japanilaisessa yhteiskunnassa vaikuttaviin […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"parent":43,"menu_order":0,"comment_status":"closed","ping_status":"open","template":"","meta":{"footnotes":""},"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/70"}],"collection":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages"}],"about":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/page"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=70"}],"version-history":[{"count":28,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/70\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1178,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/70\/revisions\/1178"}],"up":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/pages\/43"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/turuntaidoseura.fi\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=70"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}